Lohkon tarina ja odotukset

Lohko J on rakennettu yhtä suurta kysymystä varten: onko Argentiinalla vieläkään mitään merkkejä mestaruuskrapulasta, vai jatkuuko Lionel Messin perillisten dominointi Pohjois-Amerikan nurmilla? Argentiina on lohkon ehdoton suosikki, mutta he saavat vastaansa kolme maata, jotka osaavat parhaimmillaan pelata äärimmäisen inhottavaa turnausjalkapalloa.

Itävalta tuo kentälle sellaista saksalaistyyppistä prässikoneistoa, ettei argentiinalaisilla tähdillä tule olemaan sekuntiakaan aikaa miettiä seuraavaa siirtoaan. Algeria puolestaan saapuu kisoihin perinteisellä afrikkalaisella tulisuudella ja yksilötaidolla, joka pystyy hyvänä päivänä murtamaan minkä tahansa puolustuksen. Ja sitten lohkosta löytyy Jordania, jonka mukanaolosta suurin osa veikkausporukasta on luultavasti yhtä hämmentyneitä kuin Jordanian kuninkaallinen perhe itse. Odotettavissa on lohko, jossa Argentiina pyrkii hallitsemaan pelejä, Itävalta ja Algeria raastavat hampaat irvessä lohkon kakkossijasta, ja Jordania kyttää elämänsä jättipaukkua altavastaajan asemasta.

Argentiina

• Lempinimi: La Albiceleste (Valkosiniväriset)

• Ranking (FIFA / Opta): 1. / 1.

Joukkue-esittely

Argentiinalle jalkapallo on uskonto, ja vuoden 2022 maailmanmestaruuden jälkeen joukkueen pelaajia pidetään kotimaassa suorastaan puolijumaliaina. He saapuvat kisoihin hallitsevina mestareina ja maailmanlistan ykkösinä, mikä tarkoittaa, että paineet ovat jälleen kerran infernaaliset. Argentiinan peli on täydellisen hiottua turnausfutista: he osaavat hallita palloa, mutta tarvittaessa he osaavat myös raastaa, rikkoa ja pelata sellaista eteläamerikkalaista ”pikkusikaa”, jolla vastustajan tähdet saadaan turhautumaan. Joukkueen runko on pelannut yhdessä vuosia, ja heillä on käsittämätön voittamisen kulttuuri. Suurin haaste onkin se, riittääkö joukkueella edelleen sama nälkä ja fanaattisuus nyt, kun se kaikkein suurin unelma on jo kertaalleen saavutettu.

Aiempi menestys arvokisoissa

Argentiina on voittanut maailmanmestaruuden kolmesti (1978 kotikisoissa, 1986 Diego Maradonan ”Jumalan kädellä” ja 2022 Qatarissa). Heidän MM-historiansa on kuitenkin täynnä myös eeppisiä katastrofeja – kuten vuoden 2002 kisoissa, jolloin yksi suurimmista mestaruussuosikeista onnistui putoamaan jo alkulohkovaiheessa. Maanosan omassa Copa Américassa Argentiina on historian menestyneimpiä maita (15 mestaruutta), ja he ovat dominoineet turnausta myös lähivuosina. Heidän historiansa onkin täynnä joko eeppistä euforiaa tai sellaista kollektiivista surua, että maassa julistetaan valtiollisia surupäiviä yhden epäonnistuneen pilkkukisan vuoksi.

Joukkueen tähtipelaajat

• Lautaro Martínez: Hyökkäyksen ykköstykki ja maalikone, jonka odotetaan kantavan päävastuun tehoista boksissa. Lautaro on erittäin fyysinen ja röyhkeä hyökkääjä, joka tekee maaleja puolittaisistakin paikoista.

Musta hevonen

• Alexis Mac Allister: Keskikentän dynaaminen aivo, joka sitoo puolustuksen ja hyökkäyksen yhteen. Mac Allister tekee järjettömän määrän työtä molempiin suuntiin ja on se mies, joka rauhallisuudellaan pitää Argentiinan paketin kasassa tiukoissa paikoissa.

Algeria

• Lempinimi: Les Fennecs (Aavikkoketut) tai El Khadra (Vihreät)

• Ranking (FIFA / Opta): 31. / 33.

Joukkue-esittely

Algeria saapuu kisoihin näyttämään, että Pohjois-Afrikan herruus kuuluu heille eikä Marokolle. Aavikkoketut ovat modernin jalkapallon arvaamattomin nippu: heillä on riveissään sellaista ranskalaistaustaisen nuorison yksilötaitoa ja taituruutta, joka pystyy parhaimmillaan saamaan Argentiinan pakit solmuun. Pelityyli perustuu intohimoon, sähäkkään laitapeliin ja sellaiseen aggressiiviseen prässiin, jossa vastustajalta otetaan tila pois säälimättä. Joukkueen suurin ongelma on kuitenkin heidän oma kuuma temperamenttinsa – kun asiat menevät kentällä vähänkin pieleen tai tuomari viheltää heitä vastaan, algerialaisten peli hajoaa usein täydelliseen riitelyyn ja kurittomuuteen, jolloin punaiset kortit alkavat viuhua.

Aiempi menestys arvokisoissa

Algeria on pelannut MM-kisoissa neljä kertaa aikaisemmin, ja heidän paras saavutuksensa on neljännesvälieräpaikka vuodelta 2014, jolloin he piinasivat tulevaa maailmanmestaria Saksaa jatkoajalle asti. Surkuhupaisinta heidän MM-historiassaan oli kuitenkin vuoden 1982 debyytti, jolloin he tekivät jättipaukun kaatamalla Läns-Saksan 2–1, mutta putosivat jatkosta, koska Saksa ja Itävalta sopivat keskinäisen ottelunsa tuloksen (historian kuuluisa ”Gijónin häpeä”). Afrikan mestaruuskisoissa (AFCON) maalla on kaksi mestaruutta (1990 ja 2019), vaikka vuoden 2024 kisoissa he onnistuivat sählimään itsensä ulos jo alkulohkovaiheessa häviämällä muun muassa Mauritanialle, mikä johti välittömiin päävalmentajan potkuihin.

Joukkueen tähtipelaajat

• Riyad Mahrez: Joukkueen elävä legenda ja hyökkäyspelin sielu. Vaikka parhaat vuodet Valioliigassa ovat takana, Mahrezin maaginen vasen jalka ja vapaapotkut ovat edelleen Algerian vaarallisin ase, kun tarvitaan ratkaisuja tyhjästä.

Musta hevonen

• Rayyan Aït-Nouri: Valioliigassa loistanut sähäkkä laitapakki, joka nousee hyökkäyksiin kuin laituri. Aït-Nouri tuo Algerian peliin sitä kaivattua eurooppalaista vauhtia ja taktiikkaa, ja hän kantaa suurta vastuuta siitä, ettei Argentiinan laitureilla ole helppoa.

Itävalta

• Lempinimi: Das Nationalteam (Kansallistiimi) tai Burschen (Pojat)

• Ranking (FIFA / Opta): 22. / 20.

Joukkue-esittely

Itävalta saapuu turnaukseen jalkapallomaailman pelottavimpana ”koneena”, jota yksikään jättimaa ei halunnut omaan lohkoonsa. Itävaltalainen jalkapallofilosofia on kokenut täydellisen mullistuksen, ja he pelaavat nykyään äärimmäisen aggressiivista, säälimätöntä ja saksalaista ”Gegenpressing”-futista, jossa vastustajalta viedään pelihalu pelkällä jatkuvalla juoksemisella ja taklaamisella. Heillä ei ole riveissään maailmanluokan supertähtiä, mutta he korvaavat sen sellaisella kollektiivin voimalla, että vastustajat tarvitsevat pelin jälkeen jääpusseja. Jos annat itävaltalaisille sekunninkaan aikaa keskialueella, he tulevat kahden miehen voimin ja riistävät pallon ennen kuin ehdit sanoa ”wieninleike”.

Aiempi menestys arvokisoissa

Itävallalla on upea mutta äärimmäisen kaukainen MM-historia: maalla on MM-pronssia vuodelta 1954 ajalta, jolloin peliä pelattiin vielä nahkapalloilla ilman vaihtomiehiä. Modernilla aikakaudella heidän MM-historiansa on ollut lähinnä synkkä vitsi, sillä maa oli ennen näitä kisoja selviytynyt turnaukseen viimeksi vuonna 1998, jolloin matka tyssäsi jo alkulohkoon. EM-kisoissa he ovat sen sijaan esiintyneet edukseen: vuoden 2024 EM-kisoissa he hurmasivat kaikki voittamalla oman alkulohkonsa ennen Ranskaa ja Hollantia, kunnes putosivat neljännesvälierissä Turkkille kulmapotkumaalien ja eeppisen epäonnen seurauksena.

Joukkueen tähtipelaajat

• Marcel Sabitzer: Keskikentän herra ja hidalgo, joka johtaa joukkueen prässipeliä Bundesliigan ja Dortmundin tyylillä. Sabitzerilla on älytön laukaus ja pelisilmä, ja hän on Itävallan henkinen johtaja kentällä.

Musta hevonen

• Christoph Baumgartner: Keskikentän liukas ja vaarallinen hyökkääjä, joka teki historian nopeimman maajoukkumaalin (6 sekuntia avauspotkusta). Baumgartner on se mies, joka iskee säälimättömästi vastaan heti, kun vastustaja sählää pallon keskialueella.

Jordania

• Lempinimi: Al-Nashama (Ritari / Urheat pojat)

• Ranking (FIFA / Opta): 70. / 75.

Joukkue-esittely

Jordanian selviytyminen 48 joukkueen MM-kisoihin on turnauksen virallisia tuhkimotarinoita ja osoitus siitä, että Aasiasta löytyy sellaista taistelutahtoa, jota ei rahalla saa. Maassa jalkapallo on herättänyt käsittämättömän buumin, ja joukkue otetaan kisoissa vastaan suorina kansallissankareina riippumatta siitä, mitä kentällä tapahtuu. Urheat pojat eivät todellakaan ole tulleet Pohjois-Amerikkaan pyytelemään anteeksi; he pelaavat äärimmäisen matalaa, kurinalaista ja sellaista bussia omalla rangaistusalueellaan, että sen murtaminen vaatii vastustajalta täydellistä onnistumista. He luottavat siihen, että heidän kaksi Euroopassa kokemusta hankkinutta tähteään tekevät ihmeitä vastaiskuista. Jordania on lohkon ehdoton heittopussi, mutta heillä ei ole mitään hävittävää, mikä tekee heistä vaarallisen miinan.

Aiempi menestys arvokisoissa

Jordania ei ole koskaan aikaisemmin pelannut MM-kisoissa, joten he tekevät Pohjois-Amerikan nurmilla historian ensimmäiset askeleensa. Maan jalkapallohistorian suurin ja uskomattomin sensaatio nähtiin kuitenkin vuoden 2024 Aasian mestaruuskisoissa (AFC Asian Cup), jolloin täysin pusikoista tullut Jordania järjesti jättipaukun etenemällä aina turnauksen finaaliin asti kaataen matkalla muun muassa mahtavan Etelä-Korean. Finaalissa isäntämaa Qatar oli kuitenkin vahvempi erikoisten rankkarituomioiden säestämänä, mutta tuo hopea todisti, että nämä ritarit pystyvät venymään ihmeisiin, kun kukaan ei heihin usko.

Joukkueen tähtipelaajat

• Mousa Al-Tamari: Lempinimeltään ”Jordanian Messi”. Ranskassa Montpellierissä maaleja mättänyt laituri, jolla on sellainen lähtönopeus ja harhautusarsenaali, että hän pystyy ohittamaan pakkeja vaikka silmät kiinni. Al-Tamari on Jordanian hyökkäyspelin ainoa valopilkku, jonka varassa on kaikki luovuus.

Musta hevonen

• Yazan Al-Naimat: Hyökkääjä, joka nousi Aasian kisoissa sankariksi tekemällä maaleja upeilla sooloilla. Al-Naimat on liukas liikkeissään ja kyttää vastustajan toppareiden (kuten Itävallan kankeampien pakkien) virheitä linjassa iskeäkseen salamannopeasti vastaan.