Lohkon tarina ja odotukset

Lohko D on äärimmäisen mielenkiintoinen ja fyysinen keitos, jossa taktiset hienoudet saattavat hyvinkin unohtua heti avausvihellyksestä lähtien. Yhdysvalloilla on elämänsä tilaisuus todistaa omalle ”soccer”-yleisölleen, että he kuuluvat maailman eliittiin, ja FIFA rukoilee polvillaan jenkkien jatkopaikkaa markkinointitulojen turvaamiseksi. Helpolla se ei tule, sillä Australia ei ole tullut Pohjois-Amerikkaan kumartelemaan, vaan pelaamaan sellaista brittityylistä ”luut kurkkuun” -jalkapalloa, josta kukaan ei selviä ilman mustelmia.

Kun tähän lisätään Paraguay, joka osaa Etelä-Amerikan puolella rikkoa, raastaa ja pelata inhottavampaa turnausfutista kuin kukaan muu, sekä Turkki, joka pystyy hyvänä päivänä voittamaan kenet tahansa ja huonona päivänä ottamaan neljä punaista korttia puoliaikaan mennessä, kasassa on todellinen ruutitynnyri. Tästä lohkosta odotetaan sellaista trilleriä, jossa jatkopaikat ratkeavat vasta lohkovaiheen viimeisten minuuttien dramaattisilla maaleilla.

Yhdysvallat

• Lempinimi: The Stars & Stripes (Tähdet ja raidat) tai The Yanks (Jenkkejä)

• Ranking (FIFA / Opta): 11. / 12.

Joukkue-esittely

Yhdysvalloille kotikisat ovat se hetki, jolloin laji yritetään vihdoin istuttaa pysyvästi amerikkalaiseen urheilukulttuuriin amerikkalaisen jalkapallon ja baseballin väliin. Joukkue on nuori, atleettinen, helvetin nopeasti juokseva ja täynnä Euroopan huippusarjoissa pelaavia tähtiä. Pelityyli perustuu aggressiiviseen prässiin ja siihen, että vastustajalta otetaan tila ja aika pois puhtaan fyysisen dominanssin avulla. Ongelmana on kuitenkin se, että taktisesti joukkue on usein hieman naiivi: he ryntäävät hyökkäykseen niin suurella innolla, että unohtavat kokonaan puolustuslinjan organisoimisen, mikä avaa Turkille tai Paraguaylle loistavia paikkoja vastaiskuihin. Paineet ovat valtavat, ja jos The Yanks putoaa heti kättelyssä, kansa unohtaa lajin olemassaolon taas seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

Aiempi menestys arvokisoissa

Yhdysvaltojen MM-historian suurin saavutus on pronssimitali historian ensimmäisistä kisoista vuodelta 1930 – ajalta, jolloin suurin osa maapallon väestöstä ei ollut edes kuullut jalkapallosta. Modernilla aikakaudella he ylsivät puolivälieriin vuonna 2002. Surkuhupaisinta oli kuitenkin vuoden 2018 karsinnoissa, jolloin he onnistuivat häviämään ratkaisevan pelin Trinidad ja Tobagolle (saarivaltiolle, jonka asukasluku on pienempi kuin Houstonin esikaupunki) ja jäivät kokonaan kisoista ulos. Pohjois-Amerikan CONCACAF Gold Cupissa he ovat voittaneet mestaruuden seitsemän kertaa ja käyvät jatkuvaa sotaa Meksikon kanssa alueen herruudesta.

Joukkueen tähtipelaajat

• Christian Pulisic: ”Captain America”. Joukkueen ehdoton ykköstähti ja hyökkäyspelin sielu, jonka pitää kantaa koko kansakunnan soccer-paineet harteillaan. Jos Pulisic loukkaantuu, jenkkien hyökkäyspeli muuttuu pelkäksi pitkän pallon roiskimiseksi.

Musta hevonen

• Folarin Balogun: Liukas ja vaarallinen hyökkääjä, joka valitsi Yhdysvaltojen maajoukkueen Englannin sijasta. Balogun on se mies, jonka pitää haistaa maalit boksissa silloin, kun vastustaja sumputtaa keskustan.

Australia

• Lempinimi: Socceroos (Soccer-kengurut)

• Ranking (FIFA / Opta): 24. / 28.

Joukkue-esittely

Australia on joukkue, joka kieltäytyy poikkeuksetta kuolemasta, vaikka heidät olisi pelattu paperilla kuinka ulos tahansa. Socceroos ei loista yksilötaidolla – heidän pelaajalistansa näyttää usein siltä, että miehet on kerätty Skotlannin ja Englannin divareista – mutta he korvaavat puutteensa sellaisella taistelutahdolla ja fysiikalla, että vastustajat tarvitsevat pelin jälkeen jääpusseja. He pelaavat suoraviivaista ja kovaa brittifutista, jossa pallo pelataan laidoille ja keskityksiin rynnätään ryminällä. He rakastavat altavastaajan asemaa ja nauttivat siitä, kun pääsevät pilaamaan suurempien maiden juhlat. Jos annat australialaisille pikkusormen, he ottavat koko käden ja taklaavat sinut samalla mainosaidan yli.

Aiempi menestys arvokisoissa

Australia on pelannut MM-kisoissa kuusi kertaa, ja heidän paras saavutuksensa on neljännesvälieräpaikka vuosilta 2006 ja 2022. Vuonna 2006 he putosivat katkerasti Italialle viimeisen minuutin kyseenalaisella rangaistuspotkulla, mikä on edelleen maassa suuri vääryys. Maanosan turnauksissa he tekivät historiallisen loikan siirtymällä Oseaniasta (jossa he voittivat kaiken) Aasian liittoon vuonna 2006 saadakseen kovempia pelejä. Aasian mestaruuden he onnistuivat voittamaan vuonna 2015 isäntämaana, mikä todisti, että kengurut pystyvät hyppimään menestyksekkäästi myös vierailla maaperillä.

Joukkueen tähtipelaajat

• Mathew Ryan: Kokenut maalivahti ja kapteeni, joka on nähnyt urallaan kaiken. Ryan on puolustuksen takalukko, jonka varaan Australian pelisuunnitelma pitkälti rakentuu.

Musta hevonen

• Harry Souttar: Kaksimetrinen topparijärkäle, joka on paitsi puolustuksen muuri, myös Australian vaarallisin hyökkäysase erikoistilanteissa. Souttar tekee maajoukkueessa enemmän päämaaleja kulmapotkuista kuin useimmat hyökkääjät jalalla.

Paraguay

• Lempinimi: La Albirroja (Valkopunaiset)

• Ranking (FIFA / Opta): 56. / 50.

Joukkue-esittely

Paraguay on jalkapallomaailman virallinen ankeuttaja. He saapuvat kisoihin Etelä-Amerikan raastavasta karsintamankelista, jossa he ovat oppineet, että kauneudesta ei jaeta pisteitä. Paraguayn pelityyli on äärimmäisen puolustusvoittoinen, fyysinen ja sellainen, että vastustajan tähdiltä menee peli-ilo yleensä ensimmäisen viiden minuutin aikana. He rikkovat jatkuvasti, pelaavat pikkusikaa tuomarin silmän välttäessä ja luottavat siihen, että peli ratkaistaan yhdellä ainoalla kulmapotkumaalilla tai vastustajan turhautumisesta seuranneella virheellä. Heillä ei ole lohkossa mitään paineita, ja he lähtevät mielellään Yhdysvaltoja vastaan puolustamaan 0–0-tulosta vaikka 90 minuutin ajan, jos se vain palvelee heidän jatkoonpääsyään.

Aiempi menestys arvokisoissa

Paraguay on pelannut MM-kisoissa kahdeksan kertaa, ja maan historian kultainen aikakausi osui vuosiin 1998–2010, jolloin he selviytyivät kisoihin neljä kertaa peräkkäin. Parhaimmillaan he olivat puolivälierissä vuonna 2010, jolloin he hävisivät tulevalle mestarille Espanjalle niukasti 0–1 sen jälkeen, kun olivat itse sählänneet rankkarin. Copa Américassa Paraguaylla on kaksi mestaruutta (1953 ja 1979). Vuoden 2011 Copa Américassa he tekivät kuitenkin yhtä aikaa uskomatonta ja surkuhupaisaa historiaa etenemällä turnauksen finaaliin asti voittamatta yhtä ainutta ottelua varsinaisella peliajalla – he pelasivat kaikki pelinsä tasan ja etenivät jatkoon pelkillä rankkarikisoilla, kunnes Uruguay herätti heidät finaalissa finaalissa 3–0-luutinnalla.

Joukkueen tähtipelaajat

• Miguel Almirón: Newcastle Unitedin laituri, jolla on käsittämätön juoksuvoima ja kyky kuljettaa palloa täydessä vauhdissa. Almirón on Paraguayn hyökkäyspelin ainoa valopilkku, jonka varassa on kaikki luovuus.

Musta hevonen

• Julio Enciso: Brightonin nuori taituri, jolla on tapana laukoa palloja maaliin sellaisista etäisyyksistä, että fysiikan lait alkavat itkeä. Jos Enciso saa tilaa rangaistusalueen ulkopuolella, verkko heiluu.

Turkki

• Lempinimi: Bizim Çocuklar (Meidän pojat) tai Ay-Yıldızlılar (Kuutähdet)

• Ranking (FIFA / Opta): 35. / 30.

Joukkue-esittely

Turkin maajoukkue on kuin vuoristorata, josta on poistettu jarrut. Heiltä voi odottaa turnauksen aikana aivan mitä tahansa: he voivat pelata itsensä maailmanmestaruussuosikiksi tai hävitä kaikille lohkon maille niin, että kotimaassa poltetaan päävalmentajan kuvia toreilla. Turkkilainen jalkapallo perustuu puhtaaseen emootioon, intohimoon ja sellaiseen hyökkäyspään taitoon, joka parhaimmillaan hurmaa koko maailman. Ongelmana on, että kun asiat menevät kentällä vähänkin pieleen, turkkilaisten kasetti hajoaa täysin. He alkavat riidellä tuomarin, vastustajan ja lopulta myös toistensa kanssa. Jos katsomossa riittää turkkilaisia faneja (ja Pohjois-Amerikassa riittää), Turkki pelaa kuin hurmiossa – mutta jos peli tökkii, joukkue sulaa nopeammin kuin kebab varraksessa.

Aiempi menestys arvokisoissa

Turkki on päässyt MM-kisoihin vain kaksi kertaa aikaisemmin (1954 ja 2002), mutta vuonna 2002 he tekivät historian suurimman yllätyksen nappaamalla MM-pronssia upealla pelillä. EM-kisoissa tarina on ollut joko eeppistä juhlaa tai täydellistä kohellusta. Vuonna 2008 he etenivät välieriin tekemällä maaleja poikkeuksetta vasta pelien lisäajalla, mikä raastoi kaikkien hermoja. Surkuhupaisin sukellus nähtiin kuitenkin vuoden 2021 EM-kisoissa, jolloin asiantuntijat nostivat Turkin turnauksen mustaksi hevoseksi – tuloksena oli kolme tappiota, nolla pistettä, yksi tehty maali ja turnauksen virallisesti huonoimman joukkueen titteli.

Joukkueen tähtipelaajat

• Hakan Çalhanoğlu: Keskikentän maestro ja kapteeni, joka ohjaa peliä Inter Milanin tyylillä. Çalhanoğlun vapaapotkut ja pelisilmä ovat maailmanluokkaa, ja hän on joukkueen henkinen ankkuri.

Musta hevonen

• Arda Güler: Real Madridin nuori ihmelapsi, jolla on sellainen vasen jalka, että Turkin kansa pitää häntä jo uutena messiaana. Jos Güler saa vapaat kädet hyökkäyspäässä, hän tekee tässä lohkossa taikoja.